Koulun ilmatilassa lentäminen kielletty

Jouluvalmisteluja ei paljon ole. Ostin lapsille pienet lahjat ja puolisolle myös. Sellaiset, jotka saa helposti pakattua mukaan mummolan kuusen alle vietäväksi. Joulukalenterina on toistakymmentä vuotta vanha itse ommeltu säkkikangastekele pikku pussukoineen. Tonttu ei voi käydä yöllä niin kuin ennen, koska silloin lapset ramppaisivat vähän väliä katsomassa onko kalenterin taskuun ilmestynyt jotain. Hän käy vasta iltapäivällä lasten ollessa koulussa. Tänään tonttuäidin sydän särkyi kaikkien kolmen lapsen puolesta. Esikoinen tuli ensimmäisenä kotiin ja söi kaikkien kolmen namit. Sitä lohdutonta itkua kun toiset tulivat kotiin eikä pussissa ollut heille mitään! Tonttu ei tuonutkaan heille mitään! Puhuttelimme puolison kanssa namirosvoa pitkään. En nähnyt hänessä katumusta. Olen hirveän surullinen.

Perhe lähtee siis viikoksi mummolaan. Koirat, kissat ja minä jäämme kotiin. Viikon jouluretriitti, ei hullumpaa! Kinkkua, punaviiniä, suklaata, takkatuli, hiljaisuus ja hyvä kirja. Luulen että näillä pärjään. Veronpalautuksella sain maksettua velat lapsille ja Visalle. Se on velaton ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Sosiaalitoimesta soitettiin ja kysyttiin saako meille lähettää 70 euron lahjakortin jouluostoksia varten. Kyllä saa! Saimme moisen myös vuonna 2009 kun meillä oli keskosvauva ja puoliso oli juuri jäänyt työttömäksi. Eleenä se on paljon enemmän kuin 70 euron arvoinen. Meistä pidetään huolta.

Tilasin marraskuun alussa anopille valokuva-albumin netistä. Eilen aloin kysellä perään kun ei ole näkynyt. Sanoivat lähettäneensä ja voi olla että postilakon takia on viipynyt, mutta he tekevät nyt joka tapauksessa uuden. Jos sitten tuleekin kaksi, saan pitää ne ja maksan vain yhdestä. Reilu meininki Smartphotolla.

Puoliso haki kiinnostavaa työpaikkaa. Lähdin mukaan maalikylille kun hän vei hakemuksensa suoraan putiikin pääkonttoriin johtajan käteen. Sen jälkeen ajelimme vielä potentiaaliselle työmaalle ja hän kävi esittäytymässä lähiesimiehelle. Nyt vain kädet kyynärpäitä myöten ristiin että hän saisi paikan.

Koululla käytiin kolmasluokkalaisen arviointikeskustelu. Englannista pukkaa kiitettävää, mutta opettajan mukaan kaikista muistakin oppiaineista tulisi tietojen ja taitojen perusteella kiitettävä, jos lapsi vain vähänkin suostuisi yhteistyöhön, suostuisi näyttämään taitonsa tunneilla ja kokeissa. Kaikki hänen opettajansa tietävät että hän osaa, mutta jos se ei näy dokumenteista, kiitettävää on mahdotonta antaa. Opettajat ovat yhtä ymmällään ja avuttomia kuin me täällä kotona. Voimme vain toivoa että psykologi saisi lapsen lukot auki. Lomakkeessa oli täydennettävä lause: Kevätlukukaudella haluan oppia... lentämään, vastasi lapsi. Opettaja muistutti että rehtori on kieltänyt koulun ilmatilassa lentämisen. Luojan kiitos lapsella on hyvä opettaja. Hän kertoo nähneensä jopa lapsen hymyn, valloittavan ihanan hymyn, jota mielellään näkisi useamminkin. Kotona sitä onneksi näkee.

Kasvinsuojelua pitäisi opiskella ja viikon päätteeksi tenttiä. En halua olla missään tekemisissä kasvinsuojelun kanssa, paitsi korkeintaan petopunkkien. Oikeastaan en halua olla tekemisissä koko opiskelun kanssa. Pitkä joululoma tulee hyvään saumaan. Motivaatio luultavimmin nousee auringon myötä. (Pssst. Itseltäni salaa tilasin tänään vähän pelargonin siemeniä Ruotsista.)

Vaaleajouluruusu, Helleborus niger