Leikkauspäivä

Heräsin aamulla koiran uikutukseen. Ajattelin että kohta Piki aloittaa konsertin, mutta eipäs! Se pysyi aivan hiljaa vaikka naapurissa uikutettiin. Kömmin terassilta kissan alta hyvin nukutun yön jälkeen puoli yhdeksän aikaan. Talo oli vielä aivan hiljainen. Ulkolämpömittarissa kymmenen astetta. Kävin Pikin kanssa rannassa kävelyllä. Tuuli oli navakka. Torstainen hyökkäys takoi päässä luoden ikävää tunnelmaa.

Idänkurjenpolvi

Leikkasin viimeiset narsissien kukkavarret, kääpiövuorimäntyjen uudesta kasvusta puolet pois ja rohtokatajista kuivuneet oksat. Himotti leikata kuusiaidasta kuolleet latvat mutta maltoin vielä. Koetan selvittää miksi ne ovat kuolleet. Nypin alppiruususta kuihtuneet kukat ja aukeamatta jääneet nuput. Neuvottelin puolison kanssa alppiruususta. Tekisi mieli luovuttaa se parempaan kotiin. Meillä ei ole tarjota sille kovinkaan ruusuista kasvupaikkaa. Oksia kuivuu vuosittain ja suurin osa nupuista jää aukeamatta. Toisaalta se kuitenkin kasvaa, on tuuhea ja kivan näköinen talvella.

Pidin Pikiä vapaana ja se pysyi hienosti omassa pihassa ja seurasi mukanani. Istuttelin saamani revonhännän ja sammarin taimet niihin paikkoihin missä ei näkynyt mitään itua. Multa tuntui ihanan muhevalta, kostealta ja lämpimältä. Kuvasin kymmeniä ruutuja Niken ensimmäistä kukkaa mutten saanut taltioitua sen upeaa väriä ja samettista pintaa.

Clematis Warszawska Nike

Sinkkosen parituntisen ulkoilun ehto ei täyttynyt. Uimassa lapset kävivät ja pienellä pyöräilypyrähdyksellä mutta koiran lenkitykset jäivät muutamaan minuuttiin eikä trampoliiniin koskettukaan. Noista ei kahta tuntia saa kokoon millään. Taidamme palata entiseen malliin.

Esikoinen hyljeksi kello viiden teen antimiksi leipomaani raparperipiirakkaa. Sovimme, että hän leipoo meille ensi viikonlopuksi mitä haluaa. Pihan nokkoset keräsin puolisolle joka jauhoi ne lihamyllyllä ja ujutti lipstikan kanssa jauhelihapihvitaikinaan. Pihveistä tuli aika terveellisen värisiä. Anoppi pakasti ruohosipulisilppua ja minä kuivatin uunissa lipstikkaa. Sen voimakas mutta miellyttävä haju täytti talon. Olen kasvattanut anoppia varten tilliä joka ikinen kesä mutta hän on ollut aina poissa. Me muut emme tilliä juuri käytä. Tänä vuonna en kylvänyt sitä ja kas, anoppi on kotona. Hän sanoo että vielä ehtii tälle kesälle kylvää vaikka useamman kerran. Kasvimaa vain on vaiheessa.

Ajattelin että lapset nukahtaisivat helposti saunan jälkeen. Kukkua. Tuossa ne hilluvat kaikki. Ei muuten mitään, mutta vuorokausirytmiä ei auttaisi kääntää tuntitolkulla. Pienokaisen on maanantaiaamuna herättävä ultra-aikaisin hoitoon. Puolison työharjoittelu alkaa kello seitsemän järven tuolla puolen. Tai no kyllä muutenkin mitään. Iltaisin täytyisi saada olla hiljaisuudessa omien ajatustensa kanssa.

Tarhapimpinellaruusu Tove Jansson