Lapsen nukkuessa olin pihalla ensin pienen, sitten ison koiran kanssa. Siistin lopunkin etupihan talvikuntoon. Pelasin Pikin kanssa jalkapalloa ja heittelin sille palloa myös jokaisen perennanvarren napsaisun välissä. Liian nopea noutaja. Puolison kanssa pystytimme lintulaudan ja muut ruokintahässäkät. Ja sitten tulikin talvi.
Koiraystävä oli soitellut sillä välin kun olin pihalla. Totesin ettei hänen puheluihinsa autakaan vastata ettei tule perheenlisäystä. Tällä kertaa sain terveisiä Savun isän kasvattajalta. Hän kehui pennun kauneutta ja reippautta (valokuvien perusteella) ja neuvoi miten koirat saa sopeutumaan toisiinsa. Yllättäen hän ehdotti myös että Pikiä kannattaisi käyttää näyttelyissä, edes yhdessä. Kuvauttaa lonkat ja jos ne on hyvät, käyttää koiraa siitokseen. Sillä tienaisikin. Jokaisesta pentueesta joko yksi pentu tai yhden pennun hinta kuuluu pentueen isän omistajalle. Koiraystävä oli saanut kasvattajan uskomaan että Pikillä on uskomattoman ihana luonne.
Kelasta tuli eilen viisi kirjettä ja tänään yksi. Valtio säästää ja järkeistää. Kaikki kirjeet liittyivät sairaus- ja osasairauspäivärahaani. Ajattelin ensin etten avaa niitä ollenkaan, mutta avasin sentään tänään. Ei niistä mitään tajunnut. Pääasia että jotain tippuu tilille. Eikö niitä mitenkään voisi lähettää sähköpostina? Jos se on liian vaarallista, kai voisi lähettää edes ilmoituksen että sinulle on viesti, käy lukemassa Kelan Omilta sivuilta. Asiakas saisi itse valita paperisen tai sähköisen kirjeen.
Maito meinasi mennä vanhaksi. Tein kaksi pannaria. Tulivat syötyä saman tien. Triglyseridit taputtavat pieniä rasvaisia käsiään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti