Hyviä asioita

Puhuin tänään pitkästä aikaa psykoterapeutin kanssa. Jäin itsekin ihmettelemään kuinka paljon hyviä asioita ja iloisia kuulumisia minulla oli kerrottavana. Tässä tiivistelmä: Olemme kaikki terveinä. Kaksi nuorinta käyvät nyt lähiopetuksessa, mikä pyyhkäisi stressikuormastani valtaosan pois. Nuorin on luokkansa ainoa lähiopetuksessa käyvä. Viikonloppuna lapset unohtivat mankua sisälle ja viettivät monta tuntia puutarhassa. Töitä on edelleen hauska tehdä ja sain asiakkaalta positiivista palautetta; hän halusi nimenomaan juuri minut haastattelunsa litteroijaksi, koska edellisten töiden pohjalta saattoi todeta, että minun olivat parhaita. Mätkyjä tuli aivan puskista, mutta puoliso keräsi kokoon kaikki mahdolliset vähennykset ja tilanne muuttui huomattavasti valoisammaksi. Valoisasta puheen ollen aamuseitsemältä voi mennä metsään lenkille ja siellä on jo täysi päivä. Ja linnut laulavat kuin sademetsässä ikään. Puutarhan mullasta nousee sieltä täältä iloisia kevääntuojia, joiden perässä pyllistelen kamera kaulassa. Yhtenä päivänä sain puhelut sosiaalitoimesta, kouluterveydenhoitajalta, yliopistosairaalan lastenpsykan psykologilta ja luokanvalvojalta. Kolme ekaa tiedusteli miten meillä menee ja miten voisivat auttaa ja neljäs kertoi että hienosti menee.

Pelargonit on lähetetty kaikille niitä tilanneille. Tomaatit, chilit, liuskamiinanköynnökset, revonhännät, keijunmekot, ryhmä- ja kääpiösamettikukat, sormustinkukat, tähkälaventelit, pallomatarat, isojumaltenkukat, ahkeraliisat, mustanmerenruusut, uudet pelargonipistokkaat ja ties sun vaikka mitkä ovat hyvässä kasvussa. Osa esikasvatettavista on vielä kylvämättä ja osa odottaa koulimista. Japaninvaahterat ja muut eksoottiset autotallissa talvehtineet puuntaimet selviytyivät vaikkei niitä kasteltu kertaakaan talven aikana. Nyt ne aukovat ja oikovat lehtiään auringonpaisteessa kukkavaraston ovensuussa. Kasvihuone pitäisi tyhjentää puutarhakalusteista ja pestä. Ruokapöytä on hiottu ja odottaa öljyämistä. Orvokkeja haluaisin istuttaa, mutta taimistolle en halua mennä. Tai ylipäätään mihinkään muualle kuin metsään. Puoliso on kärsivällisesti tuonut kauppareissuiltaan narsisseja, multaa ja kukkakeppejä, ehkä pyydän tuomaan orvokitkin.

Lasten isoäidille teetin netissä pienen valokuva-albumin perheen viime aikojen tekemisistä. Albumin sommittelu on parasta mitä tiedän. Miinukset siitä, että kuvafirma ei osaa postittaa sitä ulkomaille, joten valmis albumi tekee kierroksen meidän kautta.

Olen kännykkäpasianssikoukussa. Paras tulokseni on minuutti 22 sekuntia. Brittiläisiä puutarhaohjelmia on myös tullut katseltua Youtuben kautta. Tätä maitotilan emännän laulua olen luukuttanut luureissa silloin kun siellä ei ole litteroitavaa: 

Hijo de la Luna 

Kaunista kevättä sinulle. Voi hyvin ja pysy terveenä!