Päivä oli tolkuttoman kuuma ja ukkosvanne kiristi pään ympärillä. Istutin silti pari kärhövauvaa ja joitakin taimivaihdon tuomisia. Kärhöjen ympärille laitoin hallaharson varjostukseksi ja 120 senttiä korkean verkkoaidan pätkän kissa- ja koiraesteeksi. Piki hyppäsi terassin "lapsiportin" yli kuin tyhjää vain kun näki minut takapihalla. Se siitä terassilla kuumina öinä nukkumisesta sitten. Vaikka on epätodennäköistä että se mihinkään lähtisi kun oma lauma on kotona, en halua ottaa riskiä.
Karvajustiinan isäntää piti muistuttaa eläinlääkärilaskusta. Oli unohtanut maksaa. Luulimme että asia on jo aikoja sitten kunnossa, mutta kun tilillä on kaksikymppiä ja lapsilisään viikko niin tulee tällaisetkin asiat tarkistettua.
Ukkosen jälkeen tuli vähän raikkaampi sää. Hiki virtasi silti vielä illallakin. Jätän kaikki taimet jo toiseksi yöksi peräkkäin ulos. Vaikea uskoa että yöllä kovin kylmä tulee.
Ukkosen jälkeen
Kevään ensimmäinen liljakukko listitty. Sen sijaan en saa hengiltä Hirveää Korvamatoa joka on vainonnut minua jo kolme päivää: Soittajapoika. Ei siinä mitään, kiva iloinen laulu, mutta silti olisi mukava jos se ei soisi päässä taukoamatta enää kovin pitkään. Kaiken lisäksi se on humppa. Humppa ei ole tahti- eikä tanssilaji. Se on ihmisoikeusrikkomus. Sen olemassaolon täytyy olla jonkinlainen väärinkäsitys.
Pitäisi jo olla nukkumassa, huomisaamuna on kaupunkireissu. Tajusimme että anopin kuulokäyräreissulle tarvitaan meidät molemmat. Yksi saattaa kipeäjalkaisen anopin autosta ydinkeskustan korvaklinikalle, toinen huolehtii auton jonnekin parkkiin. Iltapäivällä on oma psykoterapiani. Illalla kaksi päällekkäistä menoa. Taidan jättää väliin molemmat tasapuolisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti