tiistai 5. lokakuuta 2021

Level 11000

Uusi ääni kellossa. Palkkasin toisen ihmisen kanssa yhteisen personal trainerin ja käymme kolmisin kuntosalilla kahdesti viikossa. Vaikutuksia on ollut myös muuhun liikuntaan, ruokarytmiin ja ruokavalioon. Alussa vasta ollaan, mutta hyvältä näyttää. Eteneminen on määrätietoista eikä pt anna armoa. Olen esimerkiksi tehnyt käsiä aina jollain 2-4 kilon painoilla, nyt teen kympillä ja pystyn siihen ihan hyvin. Viimein löytyi myös vatsalihasliike, joka ei mene lonkankoukistajiin. Aivan loistava ja nerokas syviä vatsalihaksia vahvistava liike: Kiinnitä jumppakuminauha vaikka ovenkahvaan. Seiso suorana pienessä haara-asennossa. Pidä kiinni etuviistoon kiinnitetystä jumppakuminauhasta suorin käsin, pidä kroppa ihan paikallaan ja vedä kuminauhaa sivusuunnassa noin viisi senttiä. Näyttää kuin et tekisi mitään mutta pian huomaat kyllä tehon. Olen ihan myyty. Iskin kiinni tilaisuuteen, kun pt ei ole vielä paperilla valmistunut eli tekee töitä opiskelijahintaan. Kun treenattavia on kaksi yhtä aikaa, hinta on senkin puolesta halvempi. 

Eilen ilmeni, että treenikaverini on tehnyt työuransa autisminkirjolla olevien lasten ja nuorten parissa.

Niin, lasten kanssa on tietysti huolia edelleen, mitä isompi lapsi, sitä enemmän. Yksi ehti jo täysi-ikäiseksi eikä se seikka todellakaan huolta vähennä. Asperger-nuoren verinäytteen otosta on tullut elämää suurempi projekti taustalla olevan huonon kokemuksen vuoksi. Labrassa käyntiä on yritetty kahdesti. Nyt minulla on soittoaika terveyskeskuslääkärille ja äsken laitoin viestin lähetteen tehneelle lastenneurologian yksikölle. Jospa jompikumpi kirjoittaisi jotain rauhoittavaa. Mieluiten meille molemmille.

Samainen asperger-nuori teki matematiikan funktiokokeen. Koko koulun ysiluokkalaisista kaksi oppilasta sai kokeesta kympin. Omani on toinen heistä. Wilmassa arvosanaksi on merkitty 10+.

Itselleni metsästän lääkärin vastaanottoaikaa kuntoutustuen jatkohakemusta varten. Lokakuulle aikoja ei enää ole, marraskuun aikataulua ei ole vielä avattu. Olisiko mitään kätevämpää järjestelmää tähän kuin se, että potilas soittelee päivittäin ja kyselee joko ajat tulivat ja joko ne menivät.

Kuopusta lukuun ottamatta olemme saaneet covid-rokotteen. Vanhemmat kaksi, lapset yhden. Asperger-nuori kulkeutui rokotukseen ihmeellisen helposti ja joutui myöntämään ettei se sattunut.

Teen töitä edelleen kotikoneelta. Muuten menee hyvin mutta nukahdan koneen ääreen. Aina. Sormet jatkavat vaikka aivot pysähtyvät. Tulee mielenkiintoista jälkeä. Käyn koulupalavereissa livenä ja Teamsissa, joskus kahdessakin samana päivänä. Vapaalla katselen Areenasta Casualtya ja Netflixistä Good Doctoria. Puutarhaan kaivelin ison kuopan vesiaihetta varten. Ja kännykän korttipelissä olen tasolla 11 000.

Menen tänään kampaajalle. Viimeksi olin noin 15 vuotta sitten.

Lempeää ja leppoisaa syksyä sinulle!



maanantai 18. tammikuuta 2021

3289

Tammikuun 18. päivä. Aurinko on paistanut tänä vuonna kaksi kertaa. On riittävästi puhdasta lunta ja sopivasti pakkasta. Olemme kaikki terveitä ja toimintakykyisiä mutta siitä ja kaikesta tuesta huolimatta joku kullanmuruista on aika usein poissa koulusta. 

Koiran kanssa kävin hammashoidossa ja rokotuksessa, arvelin että tonni menee. Meni 160 euroa. Kohtuullista. 

Keskimmäinen kävi tukihenkilön kanssa kenkäostoksilla. Ei ollut helppo reissu mutta niin Kuomat kuin luistimetkin tuli ostettua. Lapsi käyttää nyt Kuomia mutta kieltäytyy luistelemasta. Tukihenkilö antoi kuitin jonka perusteella oli tarkoitukseni maksaa ostokset hänen tililleen. Kuitti katosi ja nyt vaikuttaa siltä, että myös tukihenkilö on kadonnut kun ei vastaa viesteihin. Luultavasti kohtapuoleen katoaa kyseinen lapsikin - huomenna näet pitäisi mennä koululääkärin määräämiin verikokeisiin. Sen kadonneen tukihenkilön kanssa. Tänään lapsi on muka sairaana kotona. Labran varauskoodia en ole vielä hukannut, joten tarvittaessa pystyn perumaan varauksen.

Nuorimmaisen tukihenkilö lupasi viedä lapsen tällä viikolla ratsastamaan. Lapsi on käynyt tänä vuonna jo kerran kaverilla kylässä ja ulkoillut ainakin kolmena päivänä riittävästi. On myös luistellut ja huomenna liikuntatunnilla hiihtänee. Läksyt tekemättä, huutaa Wilma, vaikka tukihenkilö ja erityisopettaja ovat sopineet, että lapsi tekee opettajan valvonnassa läksyjä taksin odotustunnilla. Ollaan alati sairaana ja joka kouluaamu pitäisi mitata kuumetta vaikka minkäänlaisia oireita ei ole havaittavissa.

Esikoinen tykkää autolla ajamisesta. Pitäisi tykätä myös oppikirjan kertaamisesta niin voisi mennä kokeisiin ja saada kortin. Hän kyytii nykyään itse itsensä lukiolle maanantaisin ja perjantaisin ja huomautti viime kerralla, ettei jalkani enää päivystä opettajan jarrupolkimen tuntumassa. Viimeisimmässä koulupalaverissa ryhmänohjaaja luetteli aineenopettajien positiivisia kommentteja kahdella huutomerkillä. Englanninopettaja kysyi onko lapsen kotikieli englanti. Ei ole, ei.

Yhdelle lapselle on tulossa uniapnea- ja narkolepsiatutkimukset ja toiselle autisminkirjon diagnostiset tutkimukset. Kolmannen verkostopalaveri sovittiin helmikuun alkuun joskus viime syksynä. Nyt sossu ilmoittaa, ettei pysty osallistumaan, koska päivystää. Just. Pitäisi olla yhteydessä nuorisopsykiatriin, jotta tämä saataisiin mukaan koulupalavereihin. Nuorisopsykiatria ei ikävä kyllä tällä hetkellä ole. Kahdesta lapsesta laitoin vastikään menemään omaishoidontukihakemukset, joten lisää selvitys- ja arviontijengiä lienee luvassa matalaan majaamme. Helmikuun puolenvälin tienoilla saanemme kuulla mitä mieltä tämänhetkinen perhearviontiryhmä on tuen tarpeestamme.

Monta viikkoa litterointihommia oli valikoitavaksi asti tarjolla, mutta nyt putki katkesi. Joutilaan ajan olen katsellut Areenasta sarjoja, muun muassa aivan loistavan Ivalon, ja räjäytellyt kuplia kännykällä. Olen tasolla 3289. Tajutonta. Eilen alkoivat kevätkylvöt: ensimmäinen satsi puutarhaystävältä saatuja keijunmekon siemeniä pääsi multaan. 

Mieliala. Enimmäkseen pää on ihan tyhjä, toisinaan tunnen syvää epätoivoa ja joskus, yhtäkkiä, puhtaita, kirkkaita onnen pilkahduksia. Pääosan aikaa yhtään mikään ei kiinnosta. Vasta kun puoliso ryhtyy kotona johonkin, viimeksi vessan remonttiin, herään minäkin henkiin ja ryhdyn puuhaamaan jotakin. Muuten meno on aika kuollutta.