Uusi ääni kellossa. Palkkasin toisen ihmisen kanssa yhteisen personal trainerin ja käymme kolmisin kuntosalilla kahdesti viikossa. Vaikutuksia on ollut myös muuhun liikuntaan, ruokarytmiin ja ruokavalioon. Alussa vasta ollaan, mutta hyvältä näyttää. Eteneminen on määrätietoista eikä pt anna armoa. Olen esimerkiksi tehnyt käsiä aina jollain 2-4 kilon painoilla, nyt teen kympillä ja pystyn siihen ihan hyvin. Viimein löytyi myös vatsalihasliike, joka ei mene lonkankoukistajiin. Aivan loistava ja nerokas syviä vatsalihaksia vahvistava liike: Kiinnitä jumppakuminauha vaikka ovenkahvaan. Seiso suorana pienessä haara-asennossa. Pidä kiinni etuviistoon kiinnitetystä jumppakuminauhasta suorin käsin, pidä kroppa ihan paikallaan ja vedä kuminauhaa sivusuunnassa noin viisi senttiä. Näyttää kuin et tekisi mitään mutta pian huomaat kyllä tehon. Olen ihan myyty. Iskin kiinni tilaisuuteen, kun pt ei ole vielä paperilla valmistunut eli tekee töitä opiskelijahintaan. Kun treenattavia on kaksi yhtä aikaa, hinta on senkin puolesta halvempi.
Eilen ilmeni, että treenikaverini on tehnyt työuransa autisminkirjolla olevien lasten ja nuorten parissa.
Niin, lasten kanssa on tietysti huolia edelleen, mitä isompi lapsi, sitä enemmän. Yksi ehti jo täysi-ikäiseksi eikä se seikka todellakaan huolta vähennä. Asperger-nuoren verinäytteen otosta on tullut elämää suurempi projekti taustalla olevan huonon kokemuksen vuoksi. Labrassa käyntiä on yritetty kahdesti. Nyt minulla on soittoaika terveyskeskuslääkärille ja äsken laitoin viestin lähetteen tehneelle lastenneurologian yksikölle. Jospa jompikumpi kirjoittaisi jotain rauhoittavaa. Mieluiten meille molemmille.
Samainen asperger-nuori teki matematiikan funktiokokeen. Koko koulun ysiluokkalaisista kaksi oppilasta sai kokeesta kympin. Omani on toinen heistä. Wilmassa arvosanaksi on merkitty 10+.
Itselleni metsästän lääkärin vastaanottoaikaa kuntoutustuen jatkohakemusta varten. Lokakuulle aikoja ei enää ole, marraskuun aikataulua ei ole vielä avattu. Olisiko mitään kätevämpää järjestelmää tähän kuin se, että potilas soittelee päivittäin ja kyselee joko ajat tulivat ja joko ne menivät.
Kuopusta lukuun ottamatta olemme saaneet covid-rokotteen. Vanhemmat kaksi, lapset yhden. Asperger-nuori kulkeutui rokotukseen ihmeellisen helposti ja joutui myöntämään ettei se sattunut.
Teen töitä edelleen kotikoneelta. Muuten menee hyvin mutta nukahdan koneen ääreen. Aina. Sormet jatkavat vaikka aivot pysähtyvät. Tulee mielenkiintoista jälkeä. Käyn koulupalavereissa livenä ja Teamsissa, joskus kahdessakin samana päivänä. Vapaalla katselen Areenasta Casualtya ja Netflixistä Good Doctoria. Puutarhaan kaivelin ison kuopan vesiaihetta varten. Ja kännykän korttipelissä olen tasolla 11 000.
Menen tänään kampaajalle. Viimeksi olin noin 15 vuotta sitten.
Lempeää ja leppoisaa syksyä sinulle!
