lauantai 5. maaliskuuta 2016

Yhdeksäs kerta toden sanoo

Yhdeksän kertaa on käyty tämän tautiputken tiimoilta terveyskeskuksessa. Sain uuden antibioottikuurin, tällä kertaa poskiontelo- ja keuhkoputkitulehdukseen. Olen onnellinen siitä, että olen nyt julkisen terveydenhuollon varassa enkä työterveyden asiakas, sillä jälkimmäinen olisi passittanut onteloni punkteerattavaksi. Tunnetusti ne ovat niin ahtaat, ettei puudutusainetta saa perille asti. Piinallinen päänsärky on vähentynyt hiljalleen, viime päivinä en ole enää tarvinnut särkylääkkeitä. Ehkä elämä sittenkin voittaa.

Ilahduin ylitsevuotavasti siitä, että lääkäri kysyi käytänkö nenäkannua. Kannu ja sen tehokkuus on siis päässyt lääkärien tietoisuuteen ja suosioon! Ihan loistavaa!

Sairastamisen ohessa olen sivutoimisesti hissukseen siirtänyt pelargoneja viileästä talvetustilasta asuinhuoneisiin ja vaihtanut niihin multia. Valtaosa talvehti loisteputken alla todella hienosti, muutama näyttää ankealta mutta uskon että nekin piristyvät. Kahdesta en vielä tiedä ovatko kuolleita vai näyttelevätkö vain. Kun tämänkeväiset siementaimet ja Plantagenin pistokkaatkin lasketaan, kokoelmassani on 111 kasviyksilöä ja 70 eri lajiketta. Seitsemän lajiketta on tilauksessa. Vara- ja varavarataimille koetan kevään mittaan löytää uudet kodit. Oi jospa kesä olisi tänä vuonna viimevuotista lämpimämpi ja hoitaja taitavampi niin saataisiin kunnolla kukkiakin!

Verenpisarain talvetus onnistui kehnommin. Vainajia on enemmän kuin selviytyneitä. Parhaiten pärjäsivät Alwin, Blacky ja Linda Goulding. Riemukseni jopa ihanainen Cecile näyttää elon merkkejä. Sen sijaan esimerkiksi rakkaat Sir Matt Busbyni ja Blue Angelini ovat mennyttä.  Ystävä kävi puolestani ostamassa 13 juuri tullutta verenpisaran pistokasta Plantagenista ja lupasi hoivata niitä kunnes röörini ovat räättömämmät. Vähän kuin joulua odottaisi, en näet tiedä mitä lajikkeita tänä keväänä on myynnissä.

Valmistaudun palaamaan kouluun. Jos keuhkot eivät vielä muuta kestä, menen ainakin kuunteluoppilaaksi. Tänään muun perheen ulkoillessa perustin suurtalouskeittiön ja tein valtavan määrän sikanauta-punasipuli-kesäkurpitsa-paprika-lehtikaali-valkosipulilasagnea. Siitä riittää puolisolle työeväitä, ettei ainakaan niistä tarvitse huolehtia yh:na ollessaan.

 

1 kommentti:

  1. Nenäkannu: Vielä 15 vuotta sitten lääkärit suhtautuivat siihen epäluuloisesti tai vähän naureskellen. ”Ei siitä varmaan haittaakaan ole”, sain kuulla useammankin kerran. Nykyään KAIKKI suosittelevat sitä.

    VastaaPoista