torstai 6. marraskuuta 2014

Pallo hukassa

Keskiviikkoaamuna kuopus osoittautuu kuumeiseksi. Räkäinen hän oli jo eilen. Puolisolla päiväohjelmassa näyttökoe ja haastattelu mahdollisessa työharjoittelupaikassa, joten minä jään kotiin. Sillä hetkellä kun tajuan ettei tarvitse mennä töihin, tuntuu välittömästi etten olisi jaksanutkaan. Valahdan voimattoetsimään psykiatrin puhelinnumeroa ja perumaan vastaanottoaikaa. Haaveilen että pääsen takaisin nukkumaan.

Mitä vielä. Kaikki kolme lasta tappelevat keskenään ja kun yksi lähtee kouluun, kaksi jatkaa tappelua ja huutoa ja toinen toisistaan kantelemista. Pienempi koululainen valittaa aamiaisella pahaa oloa mutta epäilen "sairauden" syyksi sen että kuopus saa jäädä kotiin. Passitan lapsen koulutielle. Hän lähteekin, mutta palaa muutaman minuutin kuluttua takaisin ja sanoo että on niin huono olo ettei voi mennä. Enhän minä pakottaakaan voi, kun on olemassa sekin mahdollisuus että on ihan oikeasti kipeä. Samaa tappelua siis luvassa koko päiväksi. Hermo jo aamusta niin kireällä että paukkuu. Ja samalla on se fiilis että ihan sama, ei jaksa kiinnostaa. 

Lapset jäivät keskenään leikkimään kun vein koirat ulos. Sairaudesta ei ollut tietoakaan, kummallakaan. Pikkukoijan kanssa pelasin palloa. Kovin paljon pentu ei näe. Sillä oli kirjaimellisesti pallo hukassa aika usein. Isomman kanssa kiersin lenkin, minkä jälkeen raivasin mustuneet käsivarren paksuiset auringonkukan varret ja kosmoskukan jäännökset keittiön ikkunanäkymästä pois.

Lähetin puolisolle kauppalistan: täysistuntoa ja fossiiliset.

Lounaan jälkeen päästin lapset tietokoneelle ja vetäydyin peiton alle. Väsytti ihan järjettömästi. Nukuin useamman tunnin. Kurkku oli herätessä kipeä ja pää painava, flunssa yrittää siis minullekin.

Piti katsoa työehtosopimuksesta sairaan lapsen hoidosta mutten jaksa. Antaa olla. Tuli mitä tuli, olemme huomennakin kotona.  Puolisolla on taas näyttökoe. Työharjoittelupaikka järjestyi.

Sanoin puolisolle että olen jo keksinyt kolmannelle koirallemme nimen: Tauno. Ei kestänyt montakaan sekuntia kun mies tajusi ja alkoi nauraa, vaikkei edes ole alkujaan suomalainen.

Nettiyhteys lagaa pahanpäiväisesti. Eniten kuvien lataaminen. Ongelma tuntuu olevan pitkäkestoinen. Vaikken ehkä lähiaikoina julkaise, en välttämättä ole kuollut. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti