Sen verran tapaus verotti voimia etten jaksanut lähteä tänään konserttiin jota olin odottanut monta viikkoa. Ja kun minä en lähtenyt, perhekään ei lähtenyt. Helpotuksen tunne oli valtava kun annoin itselleni luvan olla menemättä.
Ihan parasta vapaa-ajan puuhaa on saven kaivuu. Juuri nyt en tiedä mitään innostavampaa. Olen kärrännyt parina iltana ainakin kymmenen kottikärryllistä savea ylämäkeen etupihalle odottamaan noutajaa. Jokaisen lapiollisen välissä piti heittää Pikille pallo. Se on uskomattoman taitava jalkapallon pelaaja. Tilaamani kymmenen kuution multakuorma kipattiin tänään pihaan. Puoliso sai varaston sisäkaton valmiiksi ja voi siirtyä väliseinän tekoon. Paitsi että minä kiskon häntä puutarhaprojekteihin.
Tänään kävin oman kylän hierojalla. Ai että teki makiaa. Lapojen lähentäjät ovat piukimmat mutta koko selkä on kireänä. Oikea puoli enemmän. Mietin onko huomattavan vino pään perusasentoni syy vai seuraus. Suurin syy on tietysti työ tietokoneen ääressä ja hiiren käyttö oikealla kädellä. Harvoin menee tunti niin nopeasti kuin hyvän hierojan pöydällä. Ostin saman tien viiden kerran kortin.
Latvoin verenpisaran taimia ja murattimikaniaa ja laitoin latvat juurtumaan. Huomenna pitää tehdä sama keijunmekoille. Kylvin Ruotsista tilaamani pelargonin siemenet. Nautiskelin ensimmäisistä kukista: sisällä kaikkien aikojen ensimmäisistä ahkeraliisan ja sinisarjan kukista, ulkona kevään ensimmäisistä krookuksista ja sinivuokoista. Ja siitä että edessä on kaksi vapaapäivää, paljon aikaa rypeä savessa. Onnellinen puutarhahörhö.
Sinisarja, Agapanthus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti