sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Tuulee

Ulkona tuulee edelleen ja niin meilläkin. Käyn kaappeja läpi entistä suuremmalla innolla. Harkitsen jopa Kotipuutarha-lehden vuosikerroista luopumista, vaikka olen tähän asti ajatellut etten luovu niistä ikinä. Tanssipokaalitkin vievät tilaa ihan turhaan, valokuva niistä riittäisi, mutta kun tuli luvattua pokaalit lapsille, on myöhäistä yrittää kajota niihin. Linnunkuvalliset ruokalautaset, mitä lie keräilysarjaa, olisin myös hävittänyt mutta keskimmäinen kielsi ehdottomasti. Hän haluaa ne itselleen. Vaikka niitä ei voi pestä tiskikoneessa? Kyllä, siltikin. No hyvä. Ei tarvitse ehkä odotella kuin vähän toistakymmentä vuotta niin lautaset poistuvat kaapistani.

Anopin huoneessa mellastin tänään. Sielläkin kaapeissa oli enimmäkseen muun perheen romppeita. Kaikesta kuvat ja saman tien faceen tarjolle. Melkein kaikki on myös jo saanut uuden kodin. Tärkeintä olisi kuitenkin käydä läpi lastenvaate- ja kenkävarasto. Se on niin kamala urakka etten tiedä jaksanko tässä rysäyksessä sinne asti. Todella paljon sieltä on karsittu jo aiemmin mutta yhä vain tirauttelen itkuja kun jotakin tarvittavaa vaatetta ei löydy mistään vaikka kuinka etsisi, ihan vain koska vaatetta on niin paljon.

Esikoinen julkaisi ensimmäisen kansainvälisenä yhteistyönä syntyneen EDM-kappaleensa. Biisien teko on juuri nyt kiinnostavin asia maailmassa. Minulle syvältä viime vuosituhannen uumenista peräisin olevalle on täysi mysteeri miten 11-vuotias voi omatoimisesti löytää ja opiskella netistä tuollaisen(kin) asian ja miten se voi kiinnostaa niin paljon. Ja miten ipana voi osata englantia niin hyvin että käy sujuvaa keskustelua alan termejä käyttäen. Vastahan se kulki vaipoissa. Yritän sopeutua tähän vaikka mieluummin näkisin hänet soittamassa jotain vanhanaikaisempaa instrumenttia.

Koko päivä meillä on kohkattu uusista nettiyhteys-, puhelu- ja tekstiviestisysteemeistä joita kuulemma siirrymme käyttämään. Skypeä, WhatsAppia ja ties mitä. Siitä ja tästä luovutaan, sitä ja tätä tilataan. Nytkin olen netissä kännykkäni kautta mutta silti tietokoneella. Otapa näistä selvä. Puistattaa. Toivottavasti perhe jaksaa opastaa niin kauan että opin sen mitä tarvitsen. Luultavasti viisivuotiaskin on minua paremmin perillä aiheesta.

Painonhallintatuotteet on tilattu ja maksettu. Nyt ne on sitten myös syötävä. Maistiaisten perusteella uskon että pystymme siihen. Perimmäinen tavoitteeni on normaalipainoon pääseminen mutta olisin kovin onnellinen jo siitä jos kihla- ja vihkisormus mahtuisivat taas sormeeni. Iso tavoite on myös se että mahdolliset pudotetut kilot eivät tulisi takaisin enää koskaan. Haha.

Vuoden ensimmäiset kylvöt tuli tehtyä kaiken hävityksen keskellä. Kylvin viinirypälerasia- minikasvihuoneisiin keijunmekkoa, k-18 Peter Pepperiä ja värinokkosta. Ihanaa päästä taas hoivaamaan kylvöksiä ja odottamaan pienten raikkaan vihreiden sirkkalehtien ilmestymistä. Variksen raakuntakin metsässä kuulosti tänään oikein keväiseltä.

Iltalenkillä jakelin oman kylän väelle heidän varaamansa poistotavarat. Oikopolulla sain Savun taivuteltua ojan ylitykseen, vaikka pitkään se harkitsi. Kun kannustin sitä hihkumalla hyppää, Piki otti ohjeesta vaarin ja hyppi moneen kertaan ojan yli eestaas. Ymmärrän kyllä Savun epäröinnin, tokko hyppäisin itsekään sokkona vieraassa maastossa. Jäänsekaista räntää tuli vasten kasvoja navakan länsituulen voimalla. Maahan päästessään se peitti siellä täällä vaanivat jäätiköt. Villit hevosetkaan eivät saisi minua lenkille noihin olosuhteisiin, mutta kesyt koiratpa saavat. Ja hyvää se teki, varsinkin kun lopuksi pääsi saunaan.

Ai missä masennus ja lamaannus? On siitäkin maistiaisia saatu. Lapset lannistavat tottelemattomuudellaan. Nuorimmilla tuntuu olevan ihan uusi vaihde päällä. Onneksi puolisoa vielä kuuntelevat, viimeistään sadannella kerralla.

Hänkin sai uuden kodin


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti