Lintujen ja kukkien siemeniä

Talven ensimmäinen siemenkirje on postissa tulossa. Kiltit iteljoonit, voisitteko ystävällisesti olla ihan töissä alkuviikosta ja kuljettaa postini perille? Ei sillä että niillä siemenillä kiire olisi, ne laitetaan multaan talvella ja osa vasta keväällä, mutta kirje tuo mukanaan valtavasti iloa ja suloisen lupauksen uudesta kesästä. Kirjeestä saa ottaa omiksi tarpeiksi mitä haluaa ja lisätä kyytiin omiaan. Viime talven kirjeet kasvattivat puutarhamme perennavalikoimaa 50 lajilla, postimerkin hinnalla.

Asiointipäivä: kierrätettävien jätteiden vienti ja perheen ruokaostokset. Kuminauhaa haalarinlahkeisiin. Linnuille 25 kiloa uutta nokittavaa. Päälle kolmen tunnin päiväunet, iltalenkki ja yhden tv-ohjelman katseluyritys. Eikä yhtään tunnu siltä että olisin voinut tai edes että olisi pitänyt tehdä enemmän.

Mistä tuota unta riittää. Tuntikausien päiväunet eivät ole tuoneet pölkkypäistä oloa eivätkä estäneet nukkumasta täysimittaisia yöunia. Siitä päättelen että se tulee tarpeeseen kaikki.

Iltakävelystä tuli pitempi ja vauhdikkaampi kuin pitikään. Jostain pihasta lähti perääni tuntematon mies, joka hetken päästä alkoi huudella: "Morjens, älä ny pelkää, mihis päin sä oot menossa?" En ollut siihen asti pelännytkään, ei tällä kylällä yleensä tarvitse kulkijoita pelätä, mutta nyt säikähdin sen verran että kurvasin taajaan asutettuun suuntaan, uudestaan poispäin kotoa kunnes olin varma ettei mies enää ole perässäni. Mahtoiko olla aiheellinen väistöliike vai olenko sekoamassa. Vainoharhainen? Mökkihöperö? 

Eikun ai niin, hengitän syvään ja olen itselleni ystävällinen, hyväksyn itseni tylyttämättä ja arvostelematta, sellaisena kuin olen.

Pihassa vieraileva orava oli tänään jo paljon harmaampi kuin alkuviikosta. Talvi tulee! Ja puhtaat lastenvaatteet!