Kesäkuinen jouluaatto

Eilistäkin pitempi aamulenkki Pikin kanssa. Tuli oikein reipas olo. Kissat ovat olleet sisäkissoina koska pihapiirin linnunpönttöjen asukkaat ovat lähdössä maailmalle. Lenkkini aikana lapset päästivät kissat vahingossa ulos. Lapsi juoksi jo kaukaa vastaan kertomaan mitä on sattunut. Aamupäivän kuljimme gouterit taskussa ja saimme kuin saimmekin molemmat karvanaamat satimeen. Myös koiraa on tänään pitänyt ainakin kolme kertaa hakea lammaslaitumen ääreltä. Se on selvästi ystävystynyt äitilampaan kanssa, kumpikin vuorollaan työntää päänsä aidan läpi niin pitkälle kuin saa toista tervehtiäkseen. Piki saattaa jopa heittäytyä selälleen tai kyljelleen uuhen edessä. Löperö paimen.

Lopun päivää istuttelin viime talven hankikylvöistä itäneitä taimivauvoja. Osa meni vauvalaan, osa suoraan tulevalle kasvupaikalleen. Kunpa muistilaput saisivat olla paikoillaan etten jonkun tarmonpuuskan tullen mene kitkemään istutuksiani rikkaruohoina. Jännä nähdä mitä tulee maitokelloista, lapinakileijoista, valkoisista siperiankurjenmiekoista tai "yksinkertaisista kultapalloista" eli syyspäivänhatuista. Taimet ovat terhakkaita ja odotukset korkealla.

Illalla tehtiin taas maakuntamatka. Haettiin huutamani puutarhakuorma herttaiselta rouvalta, joka tarjosi mukaan kaupanpäällisiä ja auttoi lastaamisessa. Valmiin kuorman äärellä ja kotona sitä purkiessa tuntui ihan jouluaatolta. Mukana oli muun muassa kaksi kärrynpyörää, heinäseipäitä, paljon ruukkuja, sinkkiastioita, koriste-esineitä, sadettimia, lintujen ruokinta-automaatteja ja parvekelaatikot metallisten telineiden kera. Juuri sellaisten joista olen pitkään haaveillut mutten ole raaskinut ostaa kun ovat niin kalliita. Risuista punottua koiraa Piki pelästyi pahanpäiväisesti eikä haukku meinannut ottaa laantuakseen vaikka kuinka halin koiraa ja kääntelin risuotusta että katso nyt, ei ole oikea.

Kuopus rouskutti ruissipsejä takapenkillä koko matkan ja tarjoili aikuisillekin. Paluumatkalla poikettiin huoltsikalle jätskille. Hieno hetki kun pieni sai molempien vanhempien huomion yksin itselleen. Poikettiin myös hakemaan huutamani virkkuukoukut anopille. Ihmeesti ilmestyy huudettavaksi juuri sitä mistä on puute. Anoppi hukkasi viimeisenkin virkkuukoukkunsa vain muutama päivä sitten ja kas, saman tien huomasin pussillisen koukkuja naapurikylällä myynnissä.

Viikonlopun lomareissu alkaa vaikuttaa todennäköiseltä. Sään ei pitäisi olla muuttumassa ainakaan kylmempään päin ja koiraystävä puolisoineen ilmoitti ottavansa ilomielin Pikin yökylään. Tarjoutui oma-aloitteisesti myös tsekkaamaan ja viihdyttämään anoppia. Ja kuin ohimennen kannusti minua ottamaan sairauspäiväraha-asiassa yhteyttä ammattiliittoon ja tarkistamaan myös omaishoidontuen saamisen mahdollisuudet. Ehkäpä puoliso jaksaa tarttua näihin, jaksoihan hän hoitaa toimeentulotukihakemuksenkin.

Kurja olo, tyhjyys ja synkät epätoivon ajatukset olivat tänään tiessään. Hieno päivä.