Lamosumuaivo

Tänään en tehnyt mitään. Fyysisesti olisin varmaan jaksanut, mutta henkisesti lyö ihan tyhjää. Blaa. Onhan tämä nyt ihan hullua. Vapaata aikaa tehdä mitä vaan, kroppa ei kremppaa mistään kohdin mutta takki on niin tyhjä ettei pysty mitään. Vai pitäisikö sanoa pipo. Onneksi osasin odottaa tätä olotilaa huomisen kaahailun jälkeen.

Juhannuskin tuli ihan puskista. Tajusin sen vasta kun puoliso tuli töistä ja kertoi että huomenna on vapaata. Lapset ovat menossa telttaan yöksi, vesisateessa pystyttävät telttaa. Anoppi on ollut taas aamusta asti huonovointinen mutta olo parani heti kun posti toi sosiaalitoimistosta päätöksen että osa sairaala- ja lääkekuluista korvataan. Anoppi kääri saman tien hihansa ja rupesi ruuanlaittoon. Kutimetkin ovat olleet illan mittaan käsissä pitkästä aikaa.

Harkitsemme viikonloppuretkeä viikon päähän. On jo vuosia tehnyt mieli vierailla puutarhalla joka on kahden tunnin ajomatkan päässä meiltä. Yksin eestaas yhtenä päivänä ajeltuna matka on turhan pitkä mutta jos reissuun yhdistäisi perheen kesäretken.. Katsotaan nyt tokenenko kyselemään koiralle hoitajaa tai selvittämään voiko leirintäalueelle tuoda koiran. Auton ilmastointi on nyt kunnossa joten sen puolesta Pikin voisi ottaa mukaan. Mikään innokas automatkustaja se ei tosin ole. Oikeastaan anoppivahtikin tarvittaisiin. Pankkitilin vointikin pitää tarkistaa. Lapsille emme puhu suunnitelmasta mitään ennen kuin olemme ihan varmoja.

Luin hiljattain ihmisestä jolle juhannus on kesän alkamisen juhla. Päätin ajatella itsekin tästä lähtien niin. Näillä jääkeleillä onkin helppo ajatella että kesä on kaikkinensa edessäpäin. 

Toivotan sinulle tunnelmallista yöttömän yön juhlaa, juuri sellaista kuin haaveilitkin!

Juhannusruusu, Finlands vita ros, Rosa pimpinellifolia 'Plena'