Karmean karvainen kävynnoutaja
Puolison avustuksella sain tilaamani 200 kukkasipulia istutettua uuteen keskipihan penkkiin. Lapset keräsivät sillä välin pudonneet omenat puiden alta. Vielä pari kymmenen litran kattilallista pitäisi sosetta keittää. Kriikunoitakin tuli kattilallinen vaikka korjasimme sadon myöhässä. Puutarhaystävän vinkistä pakastimme ne kokonaisina ja syömme aikanaan kohmeisina.
Horisontti haipui pois
Punakärpässieni, Amanita muscaria
Kotipihlaja, Sorbus aucuparia, puista rakkain
Jos joku kysyisi minulta elämän tarkoitusta nyt, vastaisin luultavasti omenapiirakka. Söimme kello viiden teellä vastaleivottua omenapiirakkaa. Käsittämättömän hyvää. Iltaa vietettiin viihde-elektroniikan parissa. Yksi teki musiikkia, toinen pelasi, kaksi katseli luonto-ohjelmaa ja minä pyörin netissä. Tein tori.fi:stä niin innostavan löydön että olen ratketa riemusta. Kerron huomenna, kunhan näen että homma toteutuu. Se edellyttää parin tunnin ajoa, joten nyt kipin kapin ajoissa nukkumaan. Perhe on jo hiljennyt höyhensaarille.
Vanhat omenapuut pellon laidalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti