lauantai 20. syyskuuta 2014

Kukkasipuleita ja omenapiirakkaa

Jopas. Toinenkin hieno päivä. Kävelin hissukseen kamera kaulassa Pikin kanssa rantaan ja takaisin. Metsässä päästin koiran irti siinä toivossa että se saisi kunnon juoksuhepulit ja minä saisin kuvata. Viivyimme retkellämme puolitoista tuntia.

Karmean karvainen kävynnoutaja

Puolison avustuksella sain tilaamani 200 kukkasipulia istutettua uuteen keskipihan penkkiin. Lapset keräsivät sillä välin pudonneet omenat puiden alta. Vielä pari kymmenen litran kattilallista pitäisi sosetta keittää. Kriikunoitakin tuli kattilallinen vaikka korjasimme sadon myöhässä. Puutarhaystävän vinkistä pakastimme ne kokonaisina ja syömme aikanaan kohmeisina.

Horisontti haipui pois

Esikoinen vei Pikin pitkälle päivälenkille, niin pitkälle että ehdin huolestua onko jotain sattunut. Pienemmät leikkivät koko päivän sopuisasti keskenään ja vilistivät pitkin pihaa. Puoliso rakensi roskakatosta huomattavan inspiraation vallassa. Kukaan ei riidellyt eikä raivonnut koko päivänä. Kunpa elämä olisikin tällaista! Nukahdin puutarhakeinuun. Puiseen, pehmustamattomaan. Mikä ihana syyskuu! Mikä ihana rauha ja harmonia!

Punakärpässieni, Amanita muscaria

Poistetun umpparin kieppeillä kierrellyt kipu alkaa häipyä. Otin tänään enää yhden kipulääkkeen. Haavat paranevat hyvin eivätkä vaivaa kunhan en riehu. Kipeimmältä tuntuu kämmenselkä, johon kanyyli survottiin. Sen kipeyttä en ole aiemmin huomannut. Tuskin se nyt on kipeytynyt, muu tuska vain on peittänyt sen aiemmin alleen.

Kotipihlaja, Sorbus aucuparia, puista rakkain

Jos joku kysyisi minulta elämän tarkoitusta nyt, vastaisin luultavasti omenapiirakka. Söimme kello viiden teellä vastaleivottua omenapiirakkaa. Käsittämättömän hyvää. Iltaa vietettiin viihde-elektroniikan parissa. Yksi teki musiikkia, toinen pelasi, kaksi katseli luonto-ohjelmaa ja minä pyörin netissä. Tein tori.fi:stä niin innostavan löydön että olen ratketa riemusta. Kerron huomenna, kunhan näen että homma toteutuu. Se edellyttää parin tunnin ajoa, joten nyt kipin kapin ajoissa nukkumaan. Perhe on jo hiljennyt höyhensaarille.

Vanhat omenapuut pellon laidalla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti