torstai 11. syyskuuta 2014

Vielä kukkii

Puoliso kävi aamusella juttelemassa opettajan kanssa. Jospa jotenkin saataisiin meidän koulunvihaaja ruotuun. Lapsi on kovapäinen ja minkä päättää, sen myös pitää. Mutta oppihan tuo lopulta pyörälläkin ajamaan vaikka oli päättänyt ettei opi. Lasten asiat saavat helposti mielen romahduksen partaalle vaikka puoliso onkin ansiokkaasti ottanut niitä vastuulleen. Sairaus kääntää ajatteluni selälleen. Tiedän että päivähoito, koulu ja opettajat ovat lastemme puolella ja tekevät työtä heidän parhaakseen, mutta aina kun jotain vastakarvaista tapahtuu, ajattelen että taas ne valittavat, taas ne etsimällä etsivät lapsesta jotain huomauttamista.

Päivänkakkara
Koululaisen kotimatka kesti puolitoista tuntia. Olin vähällä hermostua mutta samalla hetkellä hän tuli. Toinen koululainen, jota normaalisti on vaikea saada rautakangellakaan ulkoilemaan, lähti pian ruuan jälkeen kylille ja tätä kirjoittaessani on ollut kavereitten kanssa ainakin kolme tuntia. Lähti shortseissa ja t-paidassa, sanoin ettei ole myöhään. Nyt voisi vain ajatella että kiva kun viihtyy ulkona eikä että missähän pahanteossa sitä ollaan. Tai missähän vaikeuksissa. Ja kylmä sillä ainakin varmasti on.


Keltasauramo
Yskä piinaa. Se on erilaista kuin koskaan ennen. Yskiminen ei siihen auta, vasta oksennusrefleksi ja juominen tuovat helpotusta kohtaukseen. Muuten olo on huomattavasti kohentunut ja olen hiippaillut pihalla pitkin päivää. Istutellut muutamia taimia, syönyt omenia, kerännyt siemeniä ja kontannut kameran kanssa. Lapio- ja muita raskaita hommia en uskaltanut enkä olisi jaksanutkaan tehdä. Puoliso istutti punapähkinäpensaan. Minä piilotin tammen juurelle parisenttisen japaninsiipipähkinän taimen ja hortensian juurelle varjohiipan. Koko kesän olen miettinyt mistä löydän hiipalle tarpeeksi varjoisan paikan ja tänään se pälkähti päähän ihan itsestäänselvyytenä. Kaiken kukkuraksi paikka oli vapaa, siitä ei tarvinnut siirtää mitään kasvia pois!


Lehtosinilatva

Haaveilen tyylikkäistä istutusalueista joissa on isoina ryhminä muutamaa perennaa. Enintään viittä samalla alueella. Todellisuus on toista maata. Laskin että uusimmalla istutusalueella kasvaa tähän mennessä yli 30 erilaista perennaa, yksi puu, yksi pensas sekä kaksivuotisia lemmikkiä ja sormustinkukkaa. Ja kohta upotan sinne joukon jatkoksi kukkasipulit. Niiden lisäksi tänä syksynä pitää vielä istuttaa - ei samalle alueelle sentään - kirsikkapuu, nousuhumala, kolme kärhöä ja talvivalkosipulit.


Kosmoskukka

Sain tänään naapurista iisopin ja ruusunätkelmän siemeniä. Tajusin että meillä kasvaa ennestäänkin iisoppia omenapuun juurella, eri väristä vain. Olen kaksi kesää luullut sitä laventeliksi ja ihmetellyt että hyvinpä tuo talvehtii.

Pellava

Täytyy mennä siivoamaan koira. Se lähtee huomenna tyttöystävän luokse yökylään. Kävin viikko sitten sopimassa asian ja siitä lähtien sitä on kuulemma kovasti odotettu, laskettu päiviä milloin Piki tulee.

Verenpisara 'Blue Angel'

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti