Luistelin antamalla lasten tapittaa telkkaria melkein koko päivän. Kaivoin youtubesta vanhan Lassie-elokuvan ja katsoimme sen yhdessä. Pienemmillä ei meinannut koko ajan mielenkiinto riittää kun eivät ymmärrä kieltä, mutta esikoinen katsoi, kuunteli ja luki englanninkielistä tekstitystä tarkkaan. Minulta vierähti muutama kyynel lopussa siinä kohtaa kun Lassie kävi makuulle helikopterin nousupaikalle.
Olin kuvitellut täyttäväni psykiatrin papereita ja kylväväni siemeniä mutten tehnyt mitään enkä tiedä mihin päivä meni. Kun kömmin leffan jälkeen laittamaan lounasta, se höyrysi jo anopin taikakattilassa valmiina. Puolison tultua sain viimein kyselylomakkeet (PSWQ, BAI, SCL-90 ja BDI) täytettyä ja puuhasin koiran kanssa hetken puutarhassa. Nautin kevään tuoksusta. Moni tuoksu, linnunlaulu ja tähtitaivas jäisi huomaamatta ilman näitä "pakollisia" ulkoiluja eri vuorokaudenaikoina. Viime viikolla ihailin kirkasta kuunsirppiä. Oikeastaan koko kevät, luonnon ihana herääminen, on jäänyt viime vuosina melko vähälle huomiolle. Tänä vuonna koetan huomata sen.
Puoliso on huomenna työharjoittelussa tällä kylällä joten voin mennä omalla autolla kaupunkiin. Pääsen samalla hoitamaan kauppa-asioita. Varta vasten lähteminen iltaisin on pystyyn kuollut ajatus. Psykiatrille meno on jännittänyt sunnuntaista asti jo aika mittavasti. Mietin nauraako hän minut ulos vai passittaako suljetulle osastolle. Ehkä jokin välimuotokin on mahdollinen. Voihan olla jopa ettei kyseessä ole mikään tavattoman ilkeä ihminen.
Kylän tämän vuoden ensimmäinen karitsa syntyi tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti