Mies puri koiraa

En ehtinyt eilen illalla tehdä netissä muuta kuin suunnitella loistokärhöyhdistelmää, enkä päässyt siinäkään hommassa alkua pitemmälle. Ajattelin että kirjoitan sunnuntaina koko viikonlopusta, mutta muistankohan lauantaista enää mitään.. Pihalla häärittiin koko päivä. Tein vielä toisenkin klapipinon ja siivosin terassin. Naapurin nuoret neidit veivät Pikin iltalenkille, mistä olin kovin tyytyväinen. Tunsin saaneeni liikuntaa tarpeeksi ihan omassa pihassa. Mutta kuopus halusi pyöräilemään, joten lähdettävä oli. Kävimme rannassa asti, pieni polki mennen tullen koko matkan eikä valittanut kertaakaan ettei jaksa. Rannasta oli vesi karannut, melkein kymmenen metriä järvenpohjaa oli kuivillaan. Hypimme kiveltä kivelle. Kurjet pitivät lentonäytöksen. Paluumatkalla näimme pellolla yhdeksän peuraa.

Nettiyhteisössäni on ollut puhetta koiranpentujen ikävästä pureskeluvimmasta. Eräs emäntä kertoi että käsien pureminen oli loppunut siihen kun hän oli puraissut koiraansa kuonoon. Puoliso otti tästä heti onkeensa ja puraisi Pikiä. Ei ole kuulemma pentu pureskellut sen jälkeen. Isännän kuulee silloin tällöin myös murisevan koiralle.

Kaikki lapset ovat flunssaisia ja kuumeessa ja viettivät pyhäpäivän pääosin sisällä piirrettyjä katsellen ja nukkuen. Pienimmän oli pakko päästä illansuussa hetkeksi pyöräilemään. Minä vietin tämänkin päivän lähes kokonaan pihalla. Puolison kanssa suunnittelimme pergolaa, mittailimme ja merkitsimme. Toisella puolen taloa lapio upposi savimaahan ihmeen hyvin. Kaivoin heti muutaman metrin istutusalueen reunaa, kärräsin soraa alle ja isoja kiviä päälle. Niitä pitäisi saada taas jostain lisää. Ihmettelin naapureille tuleeko koskaan sellainen aika että tontilla on mielestäni tarpeeksi kiviä. Naapurin arvion mukaan siinä vaiheessa kun enää tuuliviiri näkyy.

Huomenna pitäisi täyttää psykiatria varten iso nippu papereita. Mitähän siitä tulee kun kolme potilasta kitisee, vaatii ja riehuu ympärillä. Tämäniltainen iltapalakin oli yhtä vaatimusta vaikka kaakaot ja hunajaleivät olivat jo nenän alla. Vain viisitoista valkoista ponia ja kuu taivaalta puuttuivat vaatimusten listalta. Ja kaikki pitää saada heti! Huokaisin puolisolle miten nuo lapset voivat olla noin kärsimättömiä. Puoliso hymyili merkitsevästi ja tokaisi että eikös vain olekin mukava kun voi olla varma että omia ovat, eivät ole vaihtuneet synnärillä.