sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Siemenestä kukaksi

Lapset heräävät vapaapäivinä käsittämättömän aikaisin. Lahjoin esikoisen viemään Pikin ulos lupaamalla antaa huostaanotetun kännykän takaisin. Yksi kännykkä riittää hiljentämään kolme lasta. Sain vielä hetkeksi torkahtaa. Iltapäivällä kaksi pienempää lähti koiran kanssa lenkille. Vähän hirvitti, mutta hyvin pärjäsivät.

Pystytimme lopunkin aidan ja kiinnitimme 13-metrisen juoksulangan räystääseen. Hyvin tuntuu toimivan. Edes kissa ei ole vielä hypännyt aidan yli, katseli vain hölmistyneenä verkon takaa. Koira jäkitti samoilla sijoillaan kuistin kupeessa eikä ymmärtänyt pääsevänsä pihan toiselle laidalle asti. 

Felis catus Ressi

Kello viiden teen jälkeen nukahdin pienokaisen viereen. Heräsin muutaman kerran mutten jaksanut liikahtaakaan kunnes seitsemän jälkeen pinnistin takaisin pihalle. Uppopumppu laskettiin kaivoon ja kasteluvesitynnyri täytettiin. Kaivoin pää punaisena savea ja sain aronia-aidan istutusojan valmiiksi. Kottikärryn rengas tyhjeni juuri kun olin lastannut kukkuraisen savikuorman. Onneksi on mies ja miehellä kompressori. Mullan kärräys ja istutus jäivät huomiseksi.

Kaikkien aikojen ensimmäinen siemenestä kasvattamani pelargoni on alkanut kukkia. Kyllä se vaan on kaiken vaivannäön arvoinen ihme, jonka äärelle ihan hiljentyy.

Sima jäi pullottamatta. Jospa aamuun mennessä olisi kertynyt sen verran virtaa että pullottaisi muutakin kuin silmät.

Pelargoni Inspire white F1

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti