Puoliso juoksee naisten perässä

Kylmää ja aurinkoista. Aamulla voi kulkea mutaisimmistakin paikoista kun muta on vielä jäässä. Hermoja lepuuttava aamuhetki Pikin kanssa pelto- ja metsätiellä. Tapasimme Mauno Mäyräkoiran, joka on ihmeen kärsivällinen tuota honkkelia kohkaajaa kohtaan. Pelkäsin että Piki tallaa Maunolta selän poikki, mutta Maunon omistaja nauroi vaan. Pieniä polkuja pitkin kotiin, perheemme suosikkimörön ohi.

Tikkametsän mursuviiksi

Kohtuullisen harmiton päivä. Kirpparilta ostetut housut tosin ovat jo toista päivää hukassa, mutta hermostuin siitä asiasta tarpeekseni jo eilen, enää en viitsi. Sain koulittua viimeisetkin keijunmekot amppeleihin. Taajaan istutettuja amppeleita on yhdeksän. Viivähdin metsässä ja istuskelin iltapäivän auringossa Pikin kanssa kunnes virta loppui yhtäkkiä ihan kertakaikkisesti. Kömmin sänkyyn ja nukahdin kahdeksi tunniksi syvään uneen.

Koululainen hyppi trampoliinilla ja mietti, miksi maailmaa kutsutaan juuri maailmaksi. Vettähän siinä on paljon enemmän kuin maata. Pitäisi olla vesimaailma. Tai oikeastaan ilmavesimaa. Tiedätkö muuten mikä on Nalle Puhin veljen nimi? Tietenkin Puhveli. Entä tiedätkö miten seepra laitetaan jääkaappiin?

Illalla käytiin sovittamassa ja noutamassa taas yksi nettikirppariostokseni tuosta melkein naapurista. Kuopus ajoi sinnikkäästi oikealla polkupyörällä koko matkan. Tähän asti hän on kurvaillut mieluummin potkupyörällä. Kaupat tuli, mutta rahat olivat unohtuneet kotiin, kuinkas muutenkaan. Tänään nähtiin sitten sekin kuinka puoliso juoksee naisten perässä. Kipaisi takkirahan iltalenkillä talomme ohi kulkeneelle myyjälle.