maanantai 12. toukokuuta 2014

Äitienpäivä

Oijoi, kahdeksan minuuttia aikaa ehtiä ajoissa nukkumaan ja siitäkin kaksi pitäisi varata hammaspesuun.

Tein uuden kakkupohjan ja täytin kakun sillä välin kun puoliso keitteli riisipuuron. Äidille laulaessa lapsista lähti huomattavasti pienempi ääni kuin aamiaispöydässä riidellessä. Jonkun suusta pääsi ulostetta tarkoittava alatyylinen sana. Ilmoitin että sitä on kärryllinen tuolla pihalla odottamassa, lähdetään porukalla lapioimaan. Lapset vastustelivat ja kauhistelivat etukäteen mutta huomasivat pian ettei hevonkakka haise miltään ja on lisäksi aika kevyttä lapioitavaa. Kun kärry oli puhdas, kerättiin pihalta risukuorma ja vietiin kylän juhannuskokkoon. Lounastauon jälkeen lähdettiin läheiselle maatilalle hakemaan kiviä jotka routa on nostanut pintaan ja isäntä kerännyt pellosta traktorin kauhaan. Tietävät jo että olen aina kiviä vailla ja kysyvät tulenko hakemaan. Tilalta löytyi myös hylättyjä tiiliskiviä jotka nostettiin kuormaan. Niistä saattaa tulla kivan näköinen keskikäytävä kasvihuoneeseen. 

Äitienpäivälahjani olivat kaksi kärrynkantamaa kiviä, kärryllinen kakkaa ja puukko sekä itse tehty kortti jokaiselta lapselta. Toivelahjoja kaikki. Puoliso oli luvannut tehdä lempiruokaani päivälliseksi mutta söimme vain pikaisen keiton kivihommien lomassa ja säästimme pata-ainekset myöhempään käyttöön.

Puoliso kävi tervehtimässä äitiään joka voi jo paremmin ja toipuu terveyskeskuksen vuodeosastolla ainakin huomiseen. Lopuksi saunottiin ja syötiin äitienpäiväkakkua. Hieno päivä. Uni tuli tuutimatta muille perheenjäsenille ja tulee epäilemättä minullekin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti