Ensimmäinen kesäpäivä

En oikein tiedä mihin tämä päivä meni. Aamukahdeksalta olin jo Pikin kanssa rannalla ja koko päivän olin ulkona ja liikkeellä. En kärrännyt enkä kitkenyt. Koetin oikein muistella tekemisiäni mutta eipä tule muuta mieleen kuin että ruukutin muutaman taimen huomiseen perennanvaihtotapahtumaan (jonne toivottavasti myös muistan mennä) ja kävin kuopuksen ja koiran kanssa nuuskimassa naapurin puutarhan. Ai niin ja koiraystävä kävi juttusilla.

Kirkkaan auringonpaisteen vuoksi ei tullut kuviakaan otettua, vaikka tulppaanit alkavat olla parhaimmillaan. Lapsia meillä oli kuusi. Isoimmat hakivat pyörillä koko porukalle jätskit kyläkaupasta. Eriskummallisen sopuisasti ja organisoidusti homma sujui. Ihanaa kun ne kasvavat.

Iltalenkiltä tullessa huomasin että meidän Ramses kiipeää naapurin puuhun. Komensin sitä alas mutta yhä ylös yrittää, katolle hän kiipeää. Nimittäin linnunpöntön katolle! Hain pitkiä ja vielä pitempiä keppejä joilla sain sorkittua kissan alas kiukkuisen jupinan kera. Sama hyväkäs syöksyi pää edellä kärhölle kaivamaani istutuskuoppaan, jossa se kärhö oli jo. Menihän se poikki, tietenkin. Mikä niissä kuopissa mahtoi niin kovasti kiinnostaa. Nyt niissä on rautalankaverkot päällä kunnes kärhöt kasvavat niistä läpi.

Herttaisia ne ovat. Silloin kun nukkuvat.