Aika hoitaa

Vielä ennen nukkumaanmenoa erehdyin katsomaan sähköpostin ja siellähän se wilma taas huuteli. Lapsi on kieltäytynyt koulussa(kin) tekemästä tehtäviä. On "hukannut kynänsä" eikä muka sen takia voi tehdä mitään. Kavereiden kanssakin on ollut jotain kärhämää. Ja toisella lapsella oli heti aamusta läksyt tekemättä -merkintä. Miten minun pitäisi tätä jaksaa? Ja vielä parantua masennuksesta samaan aikaan? Jokohan noista pitäisi ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. Taidanpa tehdä sen.

Ulkona on edelleen ihana nukkua. Vesilintujen äänet ja loiskutus tuovat hymyn väsyneenkin huulille. Aamulla aurinko herättää - eikä onneksi enää ihan niin aikaisin kuin keskikesällä. Hyttysistä ei ole tietoakaan. Koirakin on ymmärtänyt olla yöt hiljaa viime aikoina. Aamulla en herää meteliin joka syntyy siitä kun isä (viimeistä aamua tänään) passittaa akuankkaan uppoutuneet lapset koulutielle.

Puhuin psykiatrille ajan kulusta. Päivät sujahtavat ohi niin nopeasti että tuntuu kuin en olisi ehtinyt mitään. Aamupalalta suoraan iltapalalle, hampaiden pesusta toiseen. Olen kiireinen kaiket päivät vaikkei minulla pitäisi olla mitään pakollista tehtävää. No koiralenkit tietysti, mutta en minä siellä koko päivää vietä. Viikot vierähtävät ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Puoli vuottakin on mennyt hujauksessa. Kesä hurahti ohi vauhdilla joka saa miettimään kesäkukkien kasvatuksen tai ostamisen mielekkyyttä. Miten lisään tähän hulinaan vielä työpäivän?

Huomaan ajatelleeni elämän varrella monista harmeista että okei, siedän tämän. Kun vain olen tarpeeksi sinnikäs, pääsen kyllä aikanaan tästäkin eroon. Aika hoitaa ja armahtaa. Nyt huomaan että se saattaa hoitaakin seuraavaksi minut. Saattaa kuulostaa ohuelta yläpilveltä. En ehkä osaa aivan vielä pukea sanoiksi näitä ajatuksia. Laitan ne kuitenkin kypsymistä odotellessa talteen tänne, ulkoiseen muistiin. 

Kävimme samalla kasalla uudestaan dyykkaamassa kun nettiin tuli tieto että on tuotu uutta tavaraa. Mukaan lähti juomalaseja, tuoppeja, lasisia ja teräksisiä tarjoiluastioita sekä toimiva tietokoneen näyttö. Oikeasti pitäisi pitää omassa kodissa samanlainen puhdistus sen sijaan että haalii lisää tavaraa. No, pitäähän sitä ihmisellä jokin harrastus olla. Kotiin tullessa unohdin miten auton oven saa sisäpuolelta auki.


Joitakin seesteisiä hetkiä lasten kanssa. Keskimmäisen ja koiran kanssa kävin kaupassa mukavia jutellen. Takaisin tullessa riemusta hyppelevä kuopus tuli vastaan ja sirkutti kuin varpusparvi. Hän on päiväkodin luontoryhmässä, joka viettää päivät enimmäkseen metsässä säällä kuin säällä. Tänään oli kerätty ja syöty marjoja ja kantarelleja. Lapsi oli tykännyt sienistä. Kotona ei suostunut maistamaankaan. Esikoinenkaan ei raivonnut ihan koko iltaa vaikka pelikieltoa oli kummallakin koululaisella. Hän kävi ystävänsä kanssa pyörällä kaupassa ja isänsä kanssa koiralenkillä. Pitivät rannassa keskenään tietokilpailun.

Puutarhaan en ehtinyt koko päivänä. Illalla poistin terassilta osan kesäkukista ja paprikoista. Aitoelämänlangasta keräsin kypsät siemenet talteen ensi vuotta varten. Käytin pesukoneen sitruunahapolla ja kuumimmalla pesuohjelmalla. Siivosin litran puolukoita pakastimeen, kahdesti kerättyjä. Olivat ihan siistejä kunnes kippasin ämpärini mättäälle.

Ystävä sanoi että pohjavärini alkaa näkyä.

Syyshohdekukka, se rakkahin kukka. Takana hopeamaruna.