perjantai 29. elokuuta 2014

Tyrniä ja tuorerehua

Kahdeksalta aamukävelyllä ja -palalla. Takaisin terassin sohvalle kuvalehden ja kännykän kanssa. Heräsin puoli yhdeltätoista koiran haukuntaan. Raivasin ja siivosin taukoamatta kaksi tuntia. Lapselle oli tulossa vieras suoraan koulusta. Lopulta tulikin kaksi. Hauskaa niillä kuului olevan, kikatusta riitti. Juoksivat pitkin pihaa vaikka satoi kaatamalla. Pelasivat ensin tietokoneella ja jatkoivat samaa peliä livenä. Olen iloinen että erakkolapsellani on viimein ihan omia kavereita.

Tänään kestin hulinaa paremmin kuin eilen. Ja tänään selvisi että olen kaksi päivää luullut yhtä kaveria ihan eri henkilöksi. Iltapalalla sain vieläpä kuulla että hän on kotoisin samasta maasta kuin 25 prosenttia lasteni geeneistä. Tarjoilin ipanoille voileipää ja maitoa ja myöhemmin mehua ja pullaa. Kun yhtä vierasta tultiin hakemaan, kysyin onko toisella kotiintuloaikaa. Ei ole, vastasi lapsi. Sillä välin kun olin Pikin kanssa metsässä, puhelimeni kotona röykkiöpöydällä soi ja puoliso vastasi. Pikkuvieraan äiti siellä kyseli lastaan, neljältä oli pitänyt olla kotona. Mietin mistä hän sai salaisen numeroni. Mutta hyvä kun sai.

Yksi omista lapsista oli myös kyläilemässä ja päätin että syömme päivällisen vasta kun vieraat ovat lähteneet ja omat tulleet. Siihen mennessä kun perhe iltakuudelta oli koolla, olin jo unohtanut koko syömisen. Nähtävästi ruokailu on yksin minun vastuullani, sillä emme syöneet päivällistä lainkaan! Silti vielä iltapalalle mennessäkään ei kenelläkään ollut nälkä. Esikoinen ja kuopus riitelivät koko aterian ajan äänekkäästi siitä onko sanassa kakkonen kaksi vai kahdeksan kirjainta. Suurenkin riidan saa aikaan ihan mistä hyvänsä aiheesta ja oikeastaan ihan ilman aihettakin.

Lampaiden laidun alkaa ehtyä. Kiskoin pää punaisena ruohonleikkuria käyntiin ilman mainittavaa tulosta, minkä jälkeen puoliso vetäisi kerran ja kone käynnistyi heti. Leikkasin puolet litimärästä apilanurmikosta kerääjän kanssa ja kippasin laitumelle. Jo vain maittoi. Toisen puolen leikkaan ja tarjoilen huomenna. Pian kesänaapurit jo muuttavatkin pois.

Päätin olla kerrankin nopeampi kuin linnut ja keräsin tyrnipensaista marjat. Kyllä onkin mahtava sato viidestä pensaasta: melkein kolmannes puolen litran pakasterasiasta! Mihinkähän sen kaiken laittaisi. No, tänä syksyknä on poikataimia istuteltu lisää tyttöjen sekaan, ehkä sato tulevina vuosina kasvaa. Tyrnit muuttivat meille aikoinaan yllättäen ja pyytämättä. Kylänmies tarjosi kriikunan taimia. Kriikunoiden mukana tulikin sitten pakettiautollinen tyrniä. Komeiksi ne ovat muutamassa vuodessa kasvaneet ja muodostavat hyvän tuulensuojan kasvimaalle.

Hippophae rhamnoides

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti