Tarjoamani lounas kelpasi kummallekin ipanalle ilman pienintäkään mutinaa. Kerrankin laitoin heille salasanat tietokoneille hyvillä mielin. Esikoinen näytti ja kuuntelutti FL-studiolla tekemäänsä puolen minuutin mittaista biisin alkua. Olen ihmeissäni. Lapsi näyttää ammattilaiselta esitellessään ohjelman ominaisuuksia ja värkätessään rytmejä ja säveliä. Tietokoneella voi "soittaa" monia instrumentteja. Biisinpätkä kuulosti kivalta eikä sen rakenteessa ollut huomauttamista. Lapsella ei ole aiempaa musiikkiharrastusta mutta hyvin tarkka sävelkorva kyllä on.
Kitkin isoja rikkaruohokasoja sinne tänne ympäri pihaa ja kanniskelin niitä laitumelle. Lampaat tulivat juoksujalkaa sorkat kopisten tarkastamaan mitä on ruokalistalla. Kävin aina välillä laittamassa salasanan uudelleen kun järjestelmä kaatuili. Keräsin voimia siirtääkseni lecaharkot pois etupihalta mutta oli liian kuuma. Kävin uittamassa koiran. Leivoin uudella ohjeella mustaviinimarjapiirakan. Muistin allekirjoittaa koululaisten kevättodistukset ja sujauttaa ne reppuihin. Muistin jopa sen, että tänään oli lähiruokatori. Puoliso haki puolestani kuuden litran jugurttitilauksen.
Tänään ei ottanut päähän yhtään mikään. En ainakaan muista. Todella erikoinen päivä. Tai no, nyt alkaa kyllä vähän ottaa päähän kun kello pian yksitoista lyö ja kaksi lasta sipisee hereillä. Toinen lähtee aamulla kuudelta ja toinen kahdeksalta.
Clematis viticella 'Jules Correvon' omenapuun yllä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti