sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kauan eläköön kuningas!

Siivoilin ja askartelin kakun huomisia vieraita varten. Sellaisen jonka teossa pitää odottaa ensin neljä tuntia ja sitten kaksi tuntia. Muuten makasin ja nukuin lattialla, voin huonosti, hikoilin kuin sika ja kastelin koiraa kuten eilenkin. Erehdyin astumaan paljaalla jalalla terassille. Melkein tuli palovamma jalkapohjaan.

Partiolaiset kotiutuivat puolenpäivän jälkeen. Sudenpentu on vieraan näköinen, huomautti seikkailija, ihan kuin sen silmät olisivat kauempana toisistaan kuin ennen. Ja niin totta vie onkin lapsen naama aivan turvoksissa, vielä nyt illallakin. Ehkä muutama hyttysenpisto liikaa. Kyllä on äidin huomiokyky heikko kun ei moista huomaa ennen kuin joku muu sanoo. 

Seikkailijain leiri jatkuu huomiseen mutta lapsi halusi pois kun toinenkin lähti. Ei koti-ikävän vaan tietokoneen takia. Ja kännykän. Surullista miten moni ihana pala todellista elämää jää maistamatta viheliäisen elektroniikan vuoksi. Tilanne olisi aivan toisenlainen jos olisin terve.

Kesken siivouksen huomasin silmänurkasta jotain kummaa ikkunan takana: kuningaslilja on noussut kuolleista! Viime kesänä sitä ei näkynyt ja päättelin sen heittäneen veivinsä. Epäilin muistiani ja kävin selaamassa viimekesäiset kukkakuvat. Kuvia on vain tiikerililjasta. Jos kuningas olisi kukkinut, en olisi mitenkään pystynyt ohittamaan sitä kuvaamatta. Tiedän että kärhöt pitävät välivuosia, mutta että liljatkin?

Kuningaslilja, Lilium regale

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti