Lehtikatsaus

Ennen sairastumista tein arkisin 11-tuntisia työpäiviä matkat mukaan lukien ja nousin viikonloppuisin ilman herätystä niin että seitsemältä olin jo lenkillä. Tunnin tai kaksi tallasin asvalttia ja sorateitä. Silloin säällä oli merkitystä. Metsässä ei ole. Tänään satoi räntää, tuuli hyytävästi ja tie oli paikoin hyvin liukas. Metsässä oli mukavaa. Olkoon millainen koiranilma hyvänsä, metsässä se on aina vähemmän kurja. Samoin mieli. Jos et uskalla mennä yksin, ota kaveri mukaan. Ja valitse sopivan kokoinen metsä. Ei tarvitse aloittaa Nuuksiosta eikä Kainuun korpimailta. Kolmisenkymmentä puuta ja helppokulkuinen polku riittää aluksi hyvin. On paikkoja joissa lastenvaunuilla ja pyörätuolillakin pääsee metsään. Toivon, että minut viedään metsään vielä silloinkin kun en itse osaa pyytää. Ja kun ei enää voida viedä, toivon, että ikkunasta näkyisi edes yhden puun latvus jos näen tai kuuluisi metsän humina jos kuulen.

  Vaahtera-aulio

Muutama vuosi sitten tilasin puoli-ilmaisen houkutusjakson Kodin kuvalehteä. Yllätyin ja jäin koukkuun. Onhan siinäkin sivutolkulla kaunistautumista (huh), muotia (huh) ja ruuanlaittoa (huhhuh) mutta myös ihmeen ihania, kauheita, koskettavia oikeiden ihmisten elämäntarinoita. Uusimmassa numerossa on ihmisiä, joiden läheinen on tehnyt itsemurhan. Se on kauhistuttavan itsekäs ratkaisu. Ihmisen täytyy olla hyvin sairas jotta hän ei enää välitä tekonsa vaikutuksista jäljelle jäävien loppuelämään. Joka kymmenes suomalainen harkitsee itsemurhaa. Puistattava lukema. Miten ihminen voi päästä niin sairaaksi ilman että lähipiiri huomaa? On myös tapauksia joissa ihminen itse ja läheiset ovat huomanneet tilanteen ja hakeneet apua mutta eivät ole saaneet. Se on ehkä kaikkein kauheinta.

Anopinkieli

Lehdessä kertoi tarinansa myös nainen, jolla on aivokasvain. Hän oli saanut väsymysoireisiinsa masennuslääkkeet. Lääkäri ei kuunnellut vaikka potilas toistuvasti kielsi olevansa masentunut. Vasta psykiatri ohjasi hänet aivokuvauksiin. Lääkärit ovat paljon vartijana. Hirveä ammatti. Onneksi on heitä, jotka pystyvät ja uskaltavat.
 
Kokkasin pakastimen antimista makaronilaatikon ja puolukka-punaherukka-mustaherukkapiirakan. Vetäydyin ruuan jälkeen sohvalle "hetkeksi" ennen lenkille lähtöä. Puolitoista tuntia taisi mennä. Myös lapsi uinahti kesken päivän ja nukkuu yhtä soittoa vieläkin. Otsa ei tunnu kuumalta. Hereillä olleet siistittiin ja saunotettiin huomista kyläreissua varten.

Risiini