Pääsimme lähtemään klo 12 ja palasimme kolmisen tuntia myöhemmin. Koko perhe oli mukana haudalla ja kahdessa kaupassa. Kauppareissut sujuivat ihmeen rauhallisesti (ostoskärry kaatui vain kerran) ja lopuksi yllätin itsenikin muistamalla hakea käteistä pukkia varten.
Usein tien päälle lähtiessä käy mielessä tulemmeko enää kotiin. Koetan jopa hieman siistiä kotia ennen lähtöä siltä varalta ettemme palaakaan. On siitä ainakin se etu, että niillä kerroilla kun yllättäen selviydymmekin hengissä, on mukavampi tulla kotiin kun tiskivuori ei tule ovella vastaan.
Iltapäivällä oli ainekset isoon repeämiseen, mutta lääkitys näytti taas tehonsa. Reissusta palattua laitoin vauhdikkaasti lounaan uuniin ja pyysin herättämään kun se on valmis. Puoli kuuden aikaan heräsin omia aikojani, ruoka oli yhä uunissa, siivous aloittamatta, perhe puuhasteli omiaan eikä nälkäkään vaivannut. Kanakiusaus oli kieltämättä erittäin hyvää, kerrankin sai olla tarpeekseen uunissa. Lounasta syötiin klo 17.30.
Otimme varaslähdön ja saunoimme jo aatonaattona. Tämän ikikiireettömän porukan kanssa on mahdoton suoriutua aattona koko perinnesetistä. Ennen saunaa saatiin vähän siivotuksi, ei tartu enää sukanpohjat lattiaan. Nyt ollaan jo tunnin verran aaton puolella. Kinkku on uunissa, leivät 10, 11 ja 12 jäähtymässä ja juustokakku tekeytymässä. Perhe nukkuu puhtaissa lakanoissa. Katsotaan ehdimmekö vielä tuoda kuusen sisälle ja koristella sen ennen kuin joulu on ohi.
Joulurauha Sinun sydämeesi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti