Odotusta

Ties kuinka pitkästä aikaa päivä jolloin ei satanut. Kiskoin ulos anopin maton, täkin, tyynyt ja petarit, ravistelin ja tamppasin, puunasin mummolan, pesin ikkunat, laitoin itseni ihmisen näköiseksi ja leivoin kotiintulopullat. Puoliso soitti ettei päästä vielä lähtemään, jutut on kesken. Lämmitin takan ettei vanhaa ihmistä paleltaisi ja sytytin pihan täyteen kynttilöitä. Otin päiväunet. Kurkin kaihtimien raosta pihalle. Puoliso soitti ettei anoppi nyt vielä tulekaan. Oli muuttanut mielensä kolmeen kertaan päivän aikana ja jäi vielä tyttäriensä luokse.

Iltakävelyllä tapasin ystävän jolla oli hyviä uutisia. 

Perhe palasi myöhään kotiin mukanaan kuorma joululahjoja ja megalomaaninen känkkäränkkä. Matkaeväänä oli nähtävästi ollut tottelemattomuuspastilleja. Huomenna puoliso on koko päivän omilla teillään. Toivotaan että känkkis häipyy yön aikana.

Makuuhuoneen ikkuna on auki. Viileässä tulee parhaat unet. Pienin roikkui minussa kuin apinanpoikanen koko illan ja on taas pujahtanut sänkyyni. Levitän päälle kolme peittoa.